Sote-uudistus

Sote-uudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2017, ja valmisteluun osallistuminen oli merkittävä osa myös KKV:n toimintaa. Viraston edustaja osallistui valmisteluryhmään, jonka tehtävänä oli asiakkaan valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelu ja vaikutusarviointi. KKV kommentoi lakiluonnosta maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa vaikutusarvioinnin ilmeisiin ongelmiin. Reformi siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella, ja KKV oli kevään aikana kuultavana useissa valiokunnissa.

Uudistuksen eri vaiheissa KKV on korostanut sitä, että valinnanvapaus muodostaa yhden keskeisen elementin sosiaali- ja terveys­palveluja koskevassa historiallisen suuressa ja välttämättömässä uudistuksessa. Väestön ikääntymiseen liittyvät tekijät, sosiaali- ja terveys­palveluiden kasvava kysyntä sekä niiden nykyiseen järjestämis- ja tuottamistapaan liittyvät tehottomuudet johtavat pitkällä aikavälillä ongelmiin ilman kokonaisuudistusta, jonka yksi olennainen osa valinnanvapaus on.

Julkista keskustelua on hallinnut valinnanvapauteen liittyvien riskien korostaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valinnanvapauden ilmeinen tehokkuusvaikutus: asiakkaan vapaus valita tuottaa tehokkuutta, koska palveluita tarjoavilla toimijoilla on aito riski siitä, että asiakas valitsee jonkun muun kuin heidät. Kaikkien toimijoiden on tästä syystä ikään kuin varmuuden vuoksi pyrittävä entistä parempaan palveluun sekä muihin suoritteisiin.

Jos lähtökohdat kilpailevien palveluvaihtoehtojen tarjonnalle ja näiden vertailulle on rakennettu asianmukaisesti, valinnanvapaus vaikuttaa merkittävästi myös jo aiemmin alalla olleiden palveluntuottajien toimintaympäristöön. Vaikka kansalaiset vaihtaisivat palveluntuottajaa vain harvoin, valinnanvapaus kirittää näitäkin tuottajia laadun ja osaamisen parantamiseen. Kilpailutilanteen syntymisestä hyötyvät sekä ne kansalaiset, jotka vaihtavat palvelun tuottajaa että ne, jotka eivät edes harkitse palvelun tuottajan vaihtoa. Tätä teemaa käsiteltiin tammikuussa 2018 Sitran blogissa julkaistussa kirjoituksessa.

Valinnanvapausjärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa kilpailutilannetta markkinoilla. KKV osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan työryhmään, joka arvioi, tarvitaanko toimivan kilpailun turvaamiseen erillisiä sosiaali- ja terveyssektoria koskevia kilpailusääntöjä. Työryhmän raportti julkaistiin kesäkuussa 2017, ja se oli sidosryhmien lausuttavana kesäkauden aikana.

Valinnanvapauslakiluonnosta tarkistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnossa 29.6.2017 edellytettyjen muutosten perusteella, ja uusi luonnos oli lausunnolla syksyllä. KKV kiinnitti luonnoksesta joulukuussa antamassaan lausunnossa huomiota erityisesti kilpailuneutraliteettiin, sen valvontaan sekä kuluttajansuojaan ja markkinoinnin valvontaan liittyviin kysymyksiin.

Kilpailuneutraliteetti on välttämätön ja olennainen edellytys sille, että niin julkisessa kuin yksityisessä omistuksessa olevilla toimijoilla on asianmukaiset mahdollisuudet ja kannusteet kilpailla markkinoilla ja kehittää toimintaansa. Esitysluonnoksessa todettiinkin, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooli kilpailuneutraliteetin valvojana muodostuu merkittäväksi niin valinnan­vapaus­järjestelmän toimivuuden kuin maakuntien liikelaitosten ja yksityisen palvelutuotannon tasapuolisten toimintaedellytysten seurannassa ja valvonnassa.

Kilpailuneutraliteetin kattavan valvonnan kannalta olisi tärkeää, että kilpailuviranomaisen toimivallan piirissä olisivat kaikki sellaiset toimintatavat – muodosta tai ilmenemistavasta riippumatta – joiden seurauksena kilpailu ei ole tasapuolista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. KKV katsoikin, että viraston toimivaltaa olisi vielä täsmennettävä.

KKV kannatti lakiluonnoksen säännöksiä, jotka koskevat maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen kirjanpidollista eriyttämistä sekä maakuntien palvelujen markkinaperusteista hinnoittelua tilanteessa, jossa maakunnan suoran valinnan palveluntuottaja ostaa palveluja maakunnalta liikelaitokselta tai palvelukeskukselta. Virasto kuitenkin muistutti, että läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kannalta vielä kirjanpidollista eriyttämistäkin parempi vaihtoehto olisi se, että maakunnat yhtiöittäisivät suoran valinnan palvelut.

Lakiluonnokseen sisältyi myös hallinnollista taakkaa osin perusteettomasti lisääviä ja muutenkin tarpeettomia raportointivelvoitteita etenkin isoille yrityksille. Vaikka velvoitteiden taustalla oleva yhteiskuntavastuun edistäminen on sinänsä kannatettava tavoite, asetetut vaatimukset eivät olleet kaikilta osin suhteellisuusperiaatteen mukaisia eivätkä liittyneet selkeästi verotusta koskeviin erityistavoitteisiin.

Valinnanvapauslakiluonnokseen sisältyvät kuluttajansuojaa koskevat säännöt edellyttivät KKV:n arvion mukaan jatkotyöskentelyä. Lakiluonnoksessa ei esimerkiksi täsmennetty, sovelletaanko asiakkaan ja elinkeinonharjoittajan väliseen suhteeseen kuluttajansuojalain sopimusehtoja koskevia säännöksiä sekä laista ilmeneviä palvelujen kuluttajansuojaa koskevia periaatteita.

Lakiehdotukseen on tarpeen lisätä myös sote-palveluiden markkinoinnin valvontaa koskeva erillinen säännös, josta käy ilmi, että valinnanvapauslaissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta valvoisi kuluttaja- asiamies. Sote-palveluiden markkinointi muodostaa niin alan toimijoille kuin viranomaisillekin uuden toimintakentän. Virasto käynnistikin terveyspalvelujen markkinointia koskevan selvityksen, joka valmistuu keväällä 2018.

Kuluttajansuojan toteutumisen kannalta olisi perusteltua, että valinnanvapauslain tarkoittamina julkisina palveluina tuotettavissa sote-palveluissa olisi saman tyyppinen kuluttajansuoja kuin yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa jo nykyisin on. Ei ole kestävää luoda sääntelyjärjestelmää, jossa kuluttajien asema riippuu siitä, tuottaako saman palvelun yksityinen vai julkisen sektorin omistama palveluntuottaja tai siitä, onko kyseessä suoran valinnan palvelu, asiakassetelillä hankittava palvelu vai henkilökohtaisella budjetilla toteutettava palvelu.

KKV esitti lausunnossaan jo aiemmassa selvityksessään hahmottelemansa asiakaskeskustoiminnon tarpeen arvioimista. Kyseessä olisi Iso-Britannian Healthwatchin tyyppinen ”sote-vahti”. Asiakaskeskus olisi niin järjestäjä- kuin tuottajatahoista erillinen ja riippumaton toiminto, joka huolehtisi asiakkaiden valinnanvapauden toteutumisen kannalta keskeisten edellytysten täyttymisestä. Asiakaskeskus tukisi asiakkaita aktiivisissa valinnoissa tekemällä heidät tietoisiksi omista oikeuksistaan ja tarjoamalla heille ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa mahdollisista vaihtoehdoista. Kyseessä olisi sote-palveluiden kysyntäpuolta vahvistava toiminto, joka tätä kautta osaltaan edistäisi markkinoiden toimivuutta.