Etusivu \ Normien purku ja uusi lainsäädäntö \ Lääke- ja apteekkimarkkinoiden uudistamisehdotukset

Lääke- ja apteekki­markkinoiden uudistamis­ehdotukset

KKV Kilpailulain uudistusKKV on jo vuosien ajan tuonut eri yhteyksissä esille näkemyksiään lääke- ja apteekkimarkkinoiden sääntelyn kehittämisestä kilpailullisempaan suuntaan. Vuonna 2017 julkisuudessa käyty keskustelu johti muun muassa siihen, että hallituspuolueet ottivat kantaa apteekkilainsäädännön kehittämiseen. Hallituspuolueiden edustajista koostunut apteekkiryhmä julkaisi keväällä uudistusehdotuksia alalle.

Apteekkiryhmä esitti esimerkiksi apteekkien määrän lisäämistä, mutta säilyttäisi kuitenkin viranomaisen ohjauksen sijainnissa ja lupien määrässä. KKV:n näkemyksen mukaan nykyinen sääntely suojaa luvan saaneita kilpailulta rajoittamalla tarpeettomasti apteekkien määrää ja alalle pääsyä. Viranomaispäätöksillä määrättyinä apteekkien sijainti ja määrä eivät myöskään välttämättä vastaa parhaalla tavalla apteekkipalveluiden muuttuvaan kysyntään.

Apteekkiryhmän ehdotuksista löytyi kuitenkin myös KKV:n aiemmin ehdottamia kilpailua lisääviä muutoksia. Esimerkiksi itsehoitolääkkeiden lääketaksan mukainen hinta aiotaan muuttaa säännellyksi enimmäishinnaksi, ja siten näiden lääkkeiden hintakilpailu sallittaisiin. Reseptilääkkeiden myynnissä hinta olisi kuitenkin edelleen kaikissa apteekeissa sama vähittäismyyntihinta, ja apteekkien ulkopuolella sallittaisiin vain hyvin rajatusti joidenkin itsehoitolääkkeiden myynti.

KKV:n käsityksen mukaan apteekkiryhmän ehdotuksia ei voida pitää toimivan kilpailun näkökulmasta riittävinä. Ehdotukset eivät uudistaisi alaa riittävästi eivätkä muuttaisi lääkejakelun rakenteita, vaan muutokset jatkaisivat vähäisten osittaisuudistusten tiellä. Ehdotuksissa ei myöskään ole otettu riittävästi huomioon sitä, että lääkkeiden jakelua tulee tarkastella kokonaisuutena. Muutoin vaikutusten arviointi on vaikeaa, eikä muutoksilla välttämättä saavuteta tavoiteltuja kilpailun tuomia hyötyjä.

KKV on ehdottanut muun muassa apteekkien perustamiseen ja määrään liittyvästä tarveharkinnasta luopumista, mikä mahdollistaisi vapaan alalle tulon sekä lisäisi apteekkien määrää ja kilpailua. Apteekkitoiminta säilyisi edelleen luvanvaraisena. Lisäksi apteekin omistuspohjan ja yritysmuodon vapauttaminen sekä ketjuuntumisen salliminen vahvistaisivat kilpailun edellytyksiä ja toisivat mittakaavaetuja. Itsenäisenä apteekkarina toimiminen olisi silti jatkossakin mahdollista. Vapaa hinnoittelu enimmäishinnan alla ainakin itsehoitolääkkeissä toisi säästöjä asiakkaille. Vastaavia muutoksia on jo toteutettu muissa Pohjoismaissa.

Kesällä esimerkiksi Kesko ja lääketukku Oriola perustivat hyvinvointiketjun, jolla on omistajien mukaan valmiudet laajentua sääntelyn salliessa myös apteekkimarkkinoille. KKV:n arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailulain tarkoittamalla tavalla estä kilpailua Suomen markkinoilla nykysääntelyn puitteissa. KKV:n arvion mukaan yhteisyritys voi johtaa jopa tehokkuusetuihin, kuten laajempaan hyvinvointituotteiden valikoimaan kuluttajille.

Syksyllä Oriolan tietojärjestelmämuutoksesta johtuvien lääkkeiden toimitusongelmien takia keskustelua käytiin myös tukkujen asemasta lääkejakelussa ja niiden omaksumasta yksikanavajakelusta, jossa lääkevalmistajan valmisteet ovat yleensä vain yhden tukun jaeltavana. KKV käsitteli asiaa blogissaan ja toi esille, että virasto ei ole aiemmissa selvityksissään löytänyt näyttöä yksikanavajakelun kilpailua vääristävistä vaikutuksista.

Myös Päivittäistavarakauppa ry selvittää asiaa teettämällä vuonna 2018 valmistuvan selvityksen lääkejakelun uudistamistarpeista.