Kilpailulain uudistus

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistui maaliskuussa 2017 työ­ryhmä­mietintö kilpailulain uudistamisesta. Työryhmä­mietinnön pohjalta valmistuneen laki­esitys­luonnoksen lausuntoaika päättyi tammikuun lopussa 2018. Työryhmällä, jossa myös KKV:lla oli edustus, oli kaksi tehtävää:

  1. hallitusohjelman mukaisesti arvioida kilpailulain muutostarpeet EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa; ja
  2. tehdä ehdotukset muista kilpailulainsäädännön muutostarpeista EU:n ja kotimaisen lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja niistä tehtyjen uudistusehdotusten pohjalta.

Ensimmäisen tehtävän osalta työ valmistui vuoden 2016 puolella. Tuolloin julkaistun väliraportin mukaan maatalouden kannattavuushaasteisiin ei ollut perusteltua puuttua kilpailulainsäädännön keinoin. Työryhmä piti kuitenkin tarpeellisena selventää kilpailulain ns. maatalouspoikkeuksen sanontaa niin, että se selvemmin kattaisi EU-lainsäädännössä sallitut järjestelyt.

Tehtävää 2 koskenut mietintö valmistui 14.3.2017 ja sen pohjalta ministeriössä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa 2017. Työryhmämietinnön valmistumisen jälkeen EU:n komissio antoi direktiiviehdotuksen, joka koskee jäsenmaiden kilpailuviranomaisten itsenäisyyttä, resursseja sekä täytäntöönpanovaltuuksia niiden soveltaessa SEUT:n 101 ja 102 artikloja. Ehdotuksen parlamenttikäsittely jatkuu vuoden 2018 puolella. Direktiiviehdotuksen säännökset ovat osin samansuuntaisia työryhmän ehdotusten kanssa ja osin pidemmälle meneviä. Ehdotuksen kattamista asioista ei näin ollen ollut tarkoituksenmukaista säätää ennen lopullisen direktiivin valmistumista, joten kansallinen lakiesitysluonnos on tästä syystä ja myös lausuntopalautteen vuoksi suppeampi kuin työryhmän esitys.

Esityksen kolme keskeistä ehdotusta ovat:

  1. Kilpailuneutraliteettisäännösten terävöittäminen siten, että julkisen toimijan olisi pidettävä erillistä kirjanpitoa harjoittamastaan taloudellisesta toiminnasta. Säännös antaisi paremmat edellytykset puuttua kilpailun tasapuolisuutta vaarantavaan julkisyhteisön elinkeinotoimintaan ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä.
  2. Tarkastussäännöksiä muutettaisiin niin, että KKV voisi tehdä sähköiseen tarkastusaineistoon kohdistuvia hakuja omissa toimitiloissaan sen sijaan, että aineiston tarkastelu tapahtuisi nykysääntelyn mukaisesti yrityksen tiloissa. Ehdotus rationalisoisi tarkastusten tekemistä ja parantaisi kilpailunrajoitusvalvonnan toimintaedellytyksiä, kun tarkastajia ja tarkastuksessa tarvittavia laiteita ei tarvitsisi sitoa pitkiksi ajoiksi yrityksiin ympäri maata.
  3. KKV:n tietojensaantioikeuden parantaminen siten, että tietojenantovelvollisuus koskisi myös julkisen vallan toimijoita ja siten, että KKV:lla olisi mahdollisuus luovuttaa ja saada muutoin salassa pidettäviä tietoja määrätyiltä muilta viranomaisilta. Ensin mainittu parannus on tarpeen kilpailuneutraliteettivalvonnalle ja kartellivalvonnalle käytännön kokemusten osoitettua puutteita julkisyhteisöjen halussa ja oikeudellisissa mahdollisuuksissa luovuttaa virastolle kartellien paljastamisessa hyödyllisiä tietoja. Jälkimmäinen uudistus on tarpeen viranomaisten yhteistoiminnan edellytykseksi kartellityyppisten rajoitusten sekä kilpailua vaurioittavan harmaan talouden torjunnassa.

Kilpailulain uudistuspakettiin kuuluu myös pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteistyösopimus, johon nyt myös Suomi liittyy. Pohjoismaiset virastopäälliköt allekirjoittivat sopimuksen syyskuussa 2017, mutta sen voimaantulo edellyttää kilpailulainsäädännön muuttamista. Hallitus antoi tätä koskevan esityksen eduskunnalle joulukuussa 2017. Sopimusmääräysten liittäminen kilpailulakiin parantaisi Pohjoismaiden rajat ylittävien kilpailutapausten käsittelyä ja antaisi muutenkin asianmukaiset oikeudelliset puitteet suomalaisille virkamiehille keskustella ja vaihtaa tietoja akuuteista kilpailuongelmista pohjoismaisten kollegoiden kanssa.