Etusivu \ Normien purku ja uusi lainsäädäntö \ ECN+ -direktiiviehdotus

ECN+ -direktiiviehdotus

Komissio antoi 22.3.2017 direktiiviehdotuksen jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (ECN+ -direktiiviehdotus).

Direktiiviehdotusta tarvitaan, koska EU:n kilpailuoikeuden hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä on ollut puutteita. Kilpailuoikeusprosessin lopputulos on voinut vaihdella riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa yritykset harjoittavat toimintaansa. Tämä on sisämarkkinoiden yhdenmukaisen toiminnan kannalta kestämätöntä.

Direktiiviehdotuksessa säädetään kansallisten kilpailuviranomaisten keinoista ja valtuuksista niiden soveltaessa SEUT:in artikloja 101 ja 102. Direktiiviehdotus jakaantuu säädöspääluokkiin, jotka ovat perusoikeudet, riippumattomuus ja resurssit, valtuudet, sakot ja uhkasakot, leniency, keskinäinen avunanto ja vanhentumisajat.

Toteutuessaan direktiiviehdotus merkitsisi muutoksia, sillä joiltain kohdin siinä mennään pidemmälle kuin kilpailulaissa tai kansallisen kilpailulakityöryhmän antamassa ehdotuksessa kilpailulainsäädännön uudistamiseksi.

Muutokset koskisivat esimerkiksi mahdollisuutta suorittaa jatkettua tarkastusta kilpailuviranomaisen tiloissa ja rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä, joista ei ole säädetty kilpailulaissa. Erityisesti oikeus jatkettuun tarkastukseen nopeuttaisi ja tehostaisi kilpailuviranomaisen suorittamaa tutkintaa silloin, kun kyse on datan tarkastamisesta.

Uutta olisivat myös väliaikaismääräysten ja sitoumusten rikkomisen sanktiointi. Tältä osin direktiiviehdotus menee pidemmälle kuin kilpailulakityöryhmän mietintö, jossa ei esitetty niiden rikkomisen sanktioimista.

Direktiiviehdotuksen aiheuttama suurin yksittäinen muutos koskisi toimialayhdistysten sakkoja. Ehdotuksen mukaan yritysten yhteenliittymien jäsenten liikevaihto tulee ottaa huomioon sakkoa määrättäessä. Sakon täysimääräisen maksamisen sitä edellytettäessä kansalliset kilpailuviranomaiset voivat vaatia sakon maksamista minkä tahansa yrityksen yhteenliittymän päätöksentekoelimen jäseneltä.

Siltä osin, kun on vielä tarpeellista, kansallinen kilpailuviranomainen voisi vaatia sakkoa miltä tahansa yhteenliittymän yritykseltä, joka toimii markkinoilla, joilla rikkominen tapahtui. Maksua ei kuitenkaan voida periä, jos yritys ei ole ollut osallisena rikkomisessa ja ei joko ole ollut siitä tietoinen tai on vetäytynyt siitä aktiivisesti ennen tutkimusta.

Direktiiviehdotusta on käsitelty EU:n ministerineuvostossa toukokuusta 2017 lähtien. Käsittely on edennyt asianmukaisesti. Direktiiviehdotukselle on olemassa hyvät perusteet ja toteutuessaan se merkitsisi EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanon merkittävää tehostumista kansallisella tasolla.