OECD

OECD:ssä tapahtuva yhteistyö on Suomelle hyödyllistä, koska monet OECDmaat käyttävät kilpailuoikeuden soveltamisessa samanlaista kilpailunrajoitusten vahinkoteoriaa (theory of harm). Yhteistyön merkitystä korostaa se, että kilpailuviranomaisten toivotaan käyttävän enemmän taloudellista lähestymistapaa kilpailunrajoitusten arvioinnissa. OECD on erinomainen foorumi vahinkoteoreettisen ajattelun pohdintaan, koska kilpailuteemoista on mahdollista keskustella myös EU:n ulkopuolisten kilpailuregiimien kanssa.

KKV laati vuonna 2017 OECD-kokouksiin Suomen kilpailupolitiikkaa koskevan maaraportin sekä raportin finanssimarkkinoiden sääntelyn ja kilpailun yhteensovittamisesta.

Muita OECD:n kilpailukomiteassa ja sen työryhmissä käsiteltyjä teemoja ovat olleet muun muassa maantieliikenteen kilpailu ja innovaatiot, maantieteellisten markkinoiden määrittely, yrityskauppatapausten päätösprosessit, big data, hintadiskriminaatio, kilpailuviranomaisten riippumattomuus, energiamarkkinoiden innovaatiot, hankintojen ja laajemman kilpailupolitiikan välinen yhteys, markkina- ja sektoritutkimusten metodologia, jälkimarkkinat, multi-sided -markkinat, algoritmit, kilpailuoikeuden oletukset ja turvasatamat (presumptions and safe harbours), institutionaalisten sijoittajien merkitys markkinoiden keskittymisessä sekä yrityskaupoille asetettujen ehtojen monikansalliset cross border -tilanteet.

KKV:llä on yhdessä Suomen OECD-edustuston kanssa erityisenä painopisteenä julkisen vallan aikaansaamat kilpailunrajoitukset. OECD-edustuston toimintasuunnitelmaankin on kirjattuna KKV:n ja edustuston tavoitteeksi, että markkinat pysyvät kilpailulle avoimina ja reagoidaan tarvittaessa mahdollisiin protektionistisiin suuntauksiin samoin kuin kilpailunrajoituksiin, joissa esimerkiksi ”valtion ohjauksessa” luodaan markkinoille tulon esteitä.