EU-asiat

KKV osallistui vuoden 2017 aikana aikaisempien vuosien tapaan EU:n kilpailuviranomaisten ECN-verkoston (European Competition Network) toimintaan. ECN-yhteistyön ydin on siinä, että kaikki EU-jäsenmaiden kilpailuviranomaiset soveltavat samoja EU:n kilpailusääntöjä, kun kilpailunrajoituksella on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

ECN-verkosto on luotu varmistamaan, että EU-ulottuvuuden omaavia kilpailunrajoituksia käsittelee aina sellainen kansallinen kilpailuviranomainen, jolla on oman sijaintinsa ja rajoituksen luonteen perusteella parhaimmat mahdollisuudet asian käsittelemiseen. Kaikista EU:n kilpailuoikeuden tapauksista jäsenmaiden kilpailuviranomaiset ratkaisevat 85 prosenttia ja EU:n komission tapausten osuus on 15 prosenttia. Vuosittain verkostossa jaetaan komission ja EU-jäsenmaiden kilpailuviranomaisten kesken 150-200 sellaista kilpailunrajoitusasiaa, joilla on vaikutusta jäsenmaiden väliseen kauppaan. ECN-verkostossa on sovittu erikseen siitä, miten tapausten allokointi eri jäsenmaiden kesken toteutetaan ja mitkä oikeudet ja velvollisuudet jäsenmaiden kilpailuviranomaisilla on avustaa toisia ECN-viranomaisia.

Jäsenvaltiot avustavat kilpailuasioissa toisiaan eri tavoin. KKV sai esimerkiksi vuonna 2017 muilta EU-maiden kilpailuviranomaisilta 75 toimeksiantoa, joissa tiedusteltiin Suomen soveltamiskokemuksia kulloinkin esillä olevassa kilpailuasiassa. Tällaisten toimeksiantojen kautta KKV tulee tietoiseksi muissa maissa vireillä olevista tapauksista ja voi soveltuvin osin hyödyntää tietoja myös omissa selvityksissään. Jäsenmaiden keskinäisellä yhteistyöllä säästetään resursseja ja voidaan vaihtaa soveltamiskokemuksia kilpailuongelmien vaihtoehtoisista ratkaisuista.

KKV:ssä käsitellään päivittäin ECN-verkostoon liittyviä työtehtäviä. ECN-yhteistyö on pääasiallisesti luottamuksellista ja ei-julkista. Jatkuva dialogi komission ja muiden EU-maiden kilpailuviranomaisten välillä on tärkeää, jotta voidaan pitää oma EU-kilpailuoikeudellinen osaaminen ajan tasalla ja olla vaikuttamassa EU-kilpailupolitiikan ja ratkaisukäytännön sisältöön. KKV toimi maaliskuussa 2017 jäsenmaiden nimeämänä raportoijana (case rapporteur) lentorahtia koskevassa kartelliasiassa, jossa komissio määräsi 776 miljoonan euron seuraamusmaksun.

Verkostossa käsitellään myös toimialakohtaisia kilpailunrajoituksia, koska saman toimialan kilpailukysymykset ovat usein samankaltaisia eri maissa. Toimialakohtaisia ECN-työryhmiä on mm. elintarvike-, energia-, liikenne-, lääke-, pankki-, televiestintä- ja ympäristökysymyksissä. Vuonna 2017 perustettiin uusi, digitaalisten markkinoiden kilpailukysymyksiin erikoistunut ECN-työryhmä.

Komissio antoi keväällä 2017 direktiiviesityksen, jonka tarkoituksena on entisestään vahvistaa EU:n kilpailuviranomaisten toimivaltuuksia ja sitä kautta koko ECN-verkoston tehokkuutta. Direktiiviesityksen taustalla on komission ja EU-kilpailuviranomaisten vuosia kestänyt mittava selvitystyö ECN-verkoston kehittämistarpeista. KKV edustaa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Suomea ministerineuvoston työryhmässä, joka valmistelee direktiiviä lopulliseen muotoon. Tavoitteena on, että direktiivi hyväksyttäisiin kuluvan vuoden aikana.

KKV avustaa myös ulkoministeriötä EU-tuomioistuinasioissa. KKV sai viime vuoden aikana reilusti toistakymmentä EU:n tuomioistuimissa vireillä olevaa kilpailuasioiden ennakkoratkaisupyyntöä. KKV:n tehtävänä on arvioida ulkoministeriölle, tulisiko Suomen lausua ennakkoratkaisupyynnöistä oma kansallinen kilpailuoikeudellinen näkemyksensä ja sitä kautta osallistua EU-tuomioistuimen oikeudenkäyntiin mainitussa asiassa.

Yksi esimerkki kilpailuasioihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä on myös valmisteilla oleva EU:n ja Kanadan kilpailulainsäädännön soveltamista koskeva sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä EU:n ja Kanadan kilpailuviranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä sekä tehostaa kilpailuvalvontaa tilanteessa, jossa kilpailurikkomusten vaikutukset ulottuvat yhä useammin maiden rajojen ulkopuolelle.

EU:n osalta sopimus koskee komission käsittelemiä kilpailurikkomuksiin ja yrityskauppavalvontaan liittyviä asioita. Koska sopimus on EU:n ja Kanadan välinen, Suomi ja muut EU:n jäsenvaltiot eivät ole sopimusosapuolia eikä niiden tarvitse panna sopimusta täytäntöön.